1909 Riennon voittanut hiihtojoukkue hylättiin ammattilaissyytteen takia. Hannes hiihteli runsaasti 1900 ‒ 1910.
perjantai 10. tammikuuta 2014
Hannes Kolehmaisen Suomen aika 1889 - 1911
Juho
Pietari Hannes Kolehmainen, Good Boy, Koly, s. 9.12.1889. Tai Johannes Petteri
Kolehmainen ‒ Pappi AF Granit sanoi Johan Peter, ja niin seisoi
todistuksessakin, että Johan. Johannes se oli, ja siitä sitten Hannes,
kutsumanimi Kynni, 168 cm ja kilpailupaino 57 kg.
Aseman
poikakansakouluun (Kuopion Kaupungin Kansakoulu) 8-vuotiaana 1896, kävi 7
luokkaa paremmalla menestyksellä kuin veljensä. Tatu ja Hannes jakoivat
Savo-lehtiä niin, että 4-luokalla keskiarvo tipahti 8,2 ‒ 6,4, sitten nousi taas
yli kasin. Ensimmäisestä työstä Savo maksoi palkkaa 6 mk kuukaudessa.
Isä
Taavetti, kirvesmies
kuoli 36-vuotiaan aivohalvaukseen, kun Hannes kuusi, 5.3.1895. Osallistui
hiihtokilpailuihin maalla.
Äiti
Sofia, s.1856 ‒ k.
1944, pyykkäri kutoi kankaita, suutarin ainoa lapsi. Yksi huone lähellä
tuomiokirkkoa Lapinlinnankadun (6) rännikadun varrella. Haki lapset kerjuulta.
Piilotti sokeriastian töihin lähtiessä. Vähä semmonen nenä pystyssä eläjä.
Muutti Helsinkiin, Nummen kunnalliskodissa 1941 totesi: "Nämä Nummen akat
on ilkijöitä. Ne haukkuvat helsinkin kerjäläiseksi... Nämä Nummen vanhat ämmät
tahtoisivat syötä meität kun on tultu tänne syömään heitän ruokija ja heitän
vastuksin."
Tatu,
Taavetti Kolehmainen
s 21.4.85, 162 cm sukkasillaan, kalju. Tatun kuuri 1912: kävely 5 tuntia
aamulla + 20 km 3.30 vauhdilla, paino tipahti 67 kilosta 54 kiloon. Vaimo Fanny
( Kuopiosta) naimisiin 1913 Helsingissä, 7 lasta.
Viljami,
August William, "Willie" Kolehmainen s. 30.12.87, 165 cm. Vuonna 1910 Kaarlo
Niemisen kanssa ammattilaiseksi Amerikkaan. Naimisiin Bettyn (s
Kuopio 1887) kanssa 1910-luvun lopulla, lapseton pariskunta.
Kalle,
"Carl" Kolehmainen, s. 1894, metsällä Neulamäessä syksyllä 1914
ampui käteensä, lupaava juoksijaura loppui siihen. Helsinkiin 1915-16 äitinsä
kanssa.
Maiju
Kolehmainen, s. 1891, pisimpään Kuopiossa, kunnes muutti Helsinkiin, naimisissa
kuopiolaisen tullinvartija Väinö Savolaisen kanssa.
1904 Villiam meni muurarin oppiin, kuten Hanneskin aloitti tiilien kantamisen
muurarille 14-vuotiaana, sitten Saastamoisen Syväniemen palaneelle tehtaalle.
1905 veljesten ensimmäinen seura oma "Köntys". Kukin oli
olevinaan täysissä voimissa, ei saanut näyttää väsymistään. Hannes myös Kuopion
Voimistelijoissa samana vuona, johtajana kirjansitoja Ernst Hämäläinen.
1906
Colttia ei tahdottu
antaa hiihtokisan voittajalle Tatulle. Veljekset mukana Reippaan toiminnassa.
1907 Veljekset olivat perustamassa
työläisten urheiluseuraa Rientoa Kuopioon Reippaan kilpailijaksi. Sammon sahan
lakko, jossa kuuluit joko oikealle tai vasemmalle, Reippaaseen tai Rientoon.
Hanneksen
virallinen ensimmäinen kilpailu: 17 v. Tatun innoittamana 16.6.1907 maraton
Viipurissa, voittaja helsinkiläinen kivityömies Kaarlo Nieminen työläisten
Jyrystä, II Tatu, III Hannes.
1909 Riennon voittanut hiihtojoukkue hylättiin ammattilaissyytteen takia. Hannes hiihteli runsaasti 1900 ‒ 1910.
1909 Riennon voittanut hiihtojoukkue hylättiin ammattilaissyytteen takia. Hannes hiihteli runsaasti 1900 ‒ 1910.
Hannes
Helsinkiin Viljamin kanssa kesäk. 1909, lähtöjuhlat organisoi Jukka Rahja.
Helsingissä viisi viikkoa ensin työttömänä, 100 työpaikkaa haki 200. Asui leipuri
Oskari Räsäsen poppoossa, Tatu hioi
Oskarille keihäitä ja luteet soi Kasarmikadulla niin saatanasti, että ei saanut
nukutuksi.
Viisi
maratonia 1909. Ensin rakennusmestari Uddin työpaikan takia seurana HKV, kuten
myös Tatulla. 6.6.1909: 90 markkaa matkakorvausta ensimmäisestä Tukholman
reissusta (Ruotsin Thure Johnsonille H. hävisi 6 min. maratonilla, Viljami jäi
Ruotsiin pitempään ja edusti Jyryä).
1910 Kämppä Pitkänsillan väärällä
puolella Runeberginkatu kuudessa 1910 ‒ 1911. Tatua ja Hannesta hieroi
kämppäkaveri Yrjö Koivistoinen Kuopiosta,
ja Villiam lähetti ohjeita Amerikasta.
Ruokala
Reformin aamiaisella sai syödä markalla kasvisruokaa niin paljon kuin halutti.
Päivällinen otti puolentoista markkaa, kallista lystiä kun muurarin päiväpalkka
(rakennusmestari Uddilla 6.7.1909-11.5.1910) oli kuusi markkaa: 2,5 kg
voita, 20 kiloa ruisjauhoja, 60 l maitoa. Asunnolla pääasiassa syötiin leipää
ja paljon omenoita. Kahvia juonut koskaan.
Kalevan
ottelu = yleisurheilun SM.
1911 Viljam valmensi Amerikasta käsin.
"Pakkasella juoksentelin 1911 ‒ 12 vilttitossut jalassa, parikymmentäkin
astetta oli pakkasta." Voitti 31
kilpailusta 29, 11 SE, 1 epävirallinen ME: 3000 m 8.48,5 syyskuussa.
Heinäkuussa
Englannissa Walter Scottia vastaan
voitto nimellä saksalainen Kolemainer, juoksi rinnalle ja hymyili
aurinkoisesti. Ei ruohikkoon makaamaan, vaan kevyesti sipsutellen pukukoppiin
hengästymistä näyttämättä.
Ennen
kisaa kasvissyöjä söi vain pari leipäviipaletta, kolme ja puoli taatelia ja
kurkku vain kostutettiin lasilla vettä, koska tyhjä vatsa esti pistoksen.
Viljamin
kanssa Kuopiossa 21.8. Savo-lehdessä ammattijuoksija Viljamin nimitys The
Flying Finn; Riennon joukkuetta vastaan Viljamin juoksuaika 31.19 kympillä,
epävirallinen ME, jota Hannes ei ylittänyt koskaan. "Amatööriurheilu ei
lyö leiville", Viljami sanoi Savon
Työmiehessä ja halusi ottaa veljensä mukaan Amerikkaan.
Tunnisteet:
Afu Tanner,
Betty,
HKV,
Jyry,
Kalle,
Koivistoinen,
Maija,
Rahja,
Sofia,
Suomen aika,
Taavetti,
Tatu,
Viljami,
Väinö Savolainen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti