Hanneksen suku suuttui kuunnelmasta

Niin tutkija Ossi Viidan kuin taiteilija Erkki Soinisen kanssa oli puhetta yhteydenottamisesta Hanneksen elossa elävään tyttäreen Helsingissä. Romaanin kirjoitusvaiheessa en halunnut ottaa yhteyttä Viidan ja Soinisen tapaamaan tyttäreen, koska samaan aikaan pelotti kirjailija Riikka Ala-Harjan romaanin kohtalo. Maihinnnousun (2012) ilmestyttyä Riikan sisko väitti tietävänsä paremmin, mitä fiktioon olisi pitänyt kirjoittaa.

Isä Jaakoppi, Martta, Alma ja Hannes häissään 1915.

Pelkoni olisivat ilmeisesti toteutuneet Kolehmaisen sukulaisten kohdalla. Siihen viittaa Hanneksen tyttären tyttären Ilse Auvisen lähettämä viesti Pekka Laasoselle, kuunnelman Lentävä suomalainen ohjaajalle ja Kuopion kaupunginteatterin johtajalle.

Kuunnelman kuunneltuaan Ilse Auvinen kirjoitti myös Facebookin julkiselle seinälleni niin, että voin lainata viestin kokonaan:

"Kuuntelin ja ihmettelin miksi fiktiivistä 'tietoa' levitetään henkilöstä, jonka elämä oli täysin toisenlainen. Mutta tämähän tuntuu olevan ajan trendi, keksitään 'totuuksia' eikä välitetä/haluta otta selvää asioiden oikeellisuudesta. Seuraavaksi varmaan Hanneksesta tehdään musta."

Laasoselle lähetyssä viestissä kuunnelman vääräksi tiedoksi tarkennetaan Hanneksen vaimon Alman siskon ikä. Viestissä Marttaa väitetään 14‒15 vuoden ikäiseksi niin, että Hannes olisikin ollut pedofiili eli lapsiin sekautuja. Kuitenkin kuunnelman ajassa keväällä 1921 Martta on 23-vuotias, syntynyt tietojeni mukaan vuonna 1898.

Se, että Hannesta palkattaisiin näyttelemän musta, viitannee televisiossa nähtyyn Mannerheim-fiktioon. Tosin yhtä fiktiota on Hanneksen sukulaisten oletus siitä, että kuunnelman tai romaanin pohjalta tehtäisiin näytelmää. Ei tehdä.

Aikoinaan tällaisilla puheilla saatiin Hanneksen patsaalle housut jalkaan Kuopiossa. Nyt uutiseksi jää, että Kolehmaisen sukulaiset eivät ole lukeneet romaania New Yorkin Lentävä suomalainen. Eikä pidäkään, jos jo kuunnelman takia joutui pahoittamaan mielensä.

Ympäristöteos: Haamujen aika

Savon Sanomat 10.1.2016, 1.

"Maanantaina 11.1. tulee päivälleen 50 vuotta siitä, kun sydänkohtaus vei suorilta jaloilta Juho Pietari ”Hannes” Kolehmaisen. Auringon painuessa Haapaniemen voimalan piipun taakse Väinölänniemelle saapuu kolme haamua. Haamut ovat kuopiolaiselle taideyleisölle varsin tuttua laatua.

Jouni Tossavainen on puhunut Kolehmaisesta monen monta kertaa. Vuosi sitten hänen romaaninsa New Yorkin Lentävä suomalainen voitti Savonia-palkinnon. Jere Ruotsalainenmuistetaan niin ikään monesta kuvaan, valoon ja ääneen liittyvästä teoksesta.

Kolmas mies, Erkki Soininen, on varsinainen syy, miksi patsaalla palellaan. Haamut patsaan äärellä-ympäristöteos päättää Soinisen vuonna 2012 käynnistyneen Kolehmais-aiheisen trilogian.

– Jounilla on tämä kirjallisuuspuoli, Jerellä liikkuva kuva. Ajattelin, että tällä kertaa voisin olla koko teoksen ajan stillinä, kunnioittaa hetkeä, Soininen suunnittelee.

Soininen myöntää, ettei sekään ole tällä säällä helppoa.

– Lohdullista, että teos kestää alle 15 minuuttia, Tukholman 5 000 metrin kultamitalijuoksun ajan.

Teostrilogia sai alkunsa kesällä 2012..."

(jatkuu Savon Sanomat 10.1.2016, 14)

5000 m Hanneksen patsaalla 11.1.2016 klo 15.03

Savon Sanomat 30.12.2015, 13.

Hanneksen ja Gertrude Steinin suudelma

Erkki Soinisen toisen Kolehmais-teoksen laatikko numero 58 ja sininen Ghea-muovikassi.

Kuvataitelija Erkki Soininen herätti eloon Hannes Kolehmaisen urheilukaupan teoksellaan "Suurjuoksija Hannes Kolehmainen liikemiehenä 1924-53". Teos eli Helsinki City Marathonia edeltävällä viikolla 10.-15.8.2015 Helsingin keskustassa.

Vas. Toivo Kaila, oik. Gertrude Stein.

Kolehmaisen urheiluliike toimi osoitteissa Mikonkatu 15 B sekä Kaisaniemenkatu 3 ja 4. Soinisen teos koostui rullakosta sekä 58:sta kenkälaatikosta, joita taiteilija liikutti kolmen urheiluliikkeen osoitteen välillä.

Numeroidut laatikot ovat taiteilijan ja hänen poikansa urheilukenkälaatikoita, joihin Soininen yhdisti Gertrude Steinin Esineitä-tekstiä (osa Herkät nuput -teosta, 1914) ja Toivo Kailan kirjoittamaa Kolehmaisen ensimmäistä elämäkertaa (1926).

Esimerkiksi teoslaatikossa numero 58 Kailan elämäkerran ensilehti koskettaa Steinin tekstiä "This is this dress, aider" sekä suomeksi että englanniksi silloin, kun laatikko on suljettuna. Kosketus taikka paperisuudelma pimeässä muistuttaa kohtaamisen mahdollisuudesta silloin, kun Stein kirjailijana ja Kolehmainen olympiakisojen maratoonarina elivät kesää 1924 Pariisissa.

Gertude Stein: Tender Buttons, 1914.
Suom. Marjo Kylmänen.

Liikemiehenä Kolehmainen tunnettiin reiluudestaan. Savolaisena hänellä oli vara antaa urheiluvälineitä ilmaiseksi hyvinä pitämilleen urheilijoille, ja samalla tavalla Soininen on lahjoittanut teoslaatikoitaan niin tuntemattomille kuin tuntemilleen vastaantulijoille tässä elämässä.

Ensimmäinen Soinisen Kolehmaiseen liittyvä teos oli Hannes Kolehmaisen Voitto -tapahtuma, jossa Tukholman olympialaisten 5000 metrin voitto juostiin uusiksi kultamitalin 100-vuotispäivän kunniaksi Eläintarhan kentällä Helsingissä vuonna 2012.

"Kolehmainen liikemiehenä" -teoksen jälkeen Soinisen kolmas Kolehmaiseen liittyvä työ nähdään Kuopion Väinölänniemen patsaalla 11.1.2016, kun suurjuoksijan kuolemasta on kulunut 50 vuotta.

Juoksijat liikemiehinä | Runners as businessmen

"Kuvassa urheilu-uralta liikemiehiksi jatkaneet miestentarvikeliikkeen perustanut Paavo Nurmi (vas.) ja Hannes Kolehmainen (oik.) Kolehmaisen 60-vuotispäivillä vuonna 1949." Pressikuva: Urheilumuseon luvalla.

"Vaateliikkeen olin perustanut jo Berliinin olympiavuotena. Kolehmaisella oli urheilukauppansa, ja hän väitti, etteivät urheilijat saisi mistään niin halvalla laadukasta tavaraa kuin hänen puodistaan. En ollut entinen urheilija vaan nykyinen liikemies. Ryhdyin myymään vaatteita herroille, joiden ei tarvinnut hikoilla paitaansa märäksi ja joille ei tarvinnut selittää laadun hintaa. Liikkeeni laitoin Mikonkadulle, Kolehmaisen kauppaa paremmalle paikalle."
(Karo Hämäläinen: Yksin, WSOY 2015, 201)

Kuvataiteilija Erkki Soininen herättää paikkasidonnaisella Suurjuoksija Hannes Kolehmainen liikemiehenä 1924 - 53 - teoksellaan  Suomen 1912 maailmankartalle juosseen Hannes Kolehmaisen urheilukaupan eloon Helsinki City Marathonia edeltävällä viikolla 10. - 15.8.2015 Helsingin keskustassa.  Taiteilija liikkuu teoksineen Kaisaniemessä toimineen kolmen eri osoitteen välillä urheilukaupan silloisten aukioloaikojen mukaisesti.

Suurjuoksija Hannes Kolehmainen liikemiehenä 1924 - 53

10. - 15.8.2015

Mikonkatu 15 B; Kaisaniemenkatu 3; Kaisaniemenkatu 4

ma - pe  klo 9 - 17

la 9-15  

Visual artist Erkki Soininen brings the first Finnish athletics olympics gold medalist Hannes Kolehmainen´s sport shop back to life for the week before Helsinki City Marathon, 10.-15 of August 2015 in Helsinki city center with his site-specific work of art  Runner Hannes Kolehmainen as a businessman 1924 - 53. Soininen moves with his artwork between three locations of Kolehmainen´s sport shop, in accordance with the then opening hours of the shop.

Runner Hannes Kolehmainen as a businessman 1924 - 53 

10. - 15.8.2015

Mikonkatu 15 B; Kaisaniemenkatu 3; Kaisaniemenkatu 4

Mon - Fri  9am - 5pm

Sat 9am - 3pm