tiistai 4. huhtikuuta 2017

Taiteen ja urheilun rajalla suurimmat muutokset


Taiteellisen työn lisäksi Matti Tainio on käyttänyt tutkimuksessaan kestävyysjuoksuharrastustaan apuna urheilukokemusten luonteen jäsentämiseen. Vainion väitöskirja "Parallel worlds : art and sport in contemporary culture" tarkistettiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.

"Useat toisiinsa kietoutuneet muutokset erottavat nykyisen näkemyksen taiteesta ja urheilusta aikaisemmasta leimallisen modernista käsityksestä. Tämän päivän taiteessa fyysinen taideteos ei ole samalla tavalla merkityksellinen kuin muutama vuosikymmen sitten. Taiteen painopiste on siirtynyt esineiden tuottamisesta taiteellisiin prosesseihin ja niiden tuottamiin kokemuksiin. Myös urheilu on muuttunut: aiemmin kilpailukeskeisen urheilun keskeiset käsitteet, mitattavat saavutukset ja kirjattavat ennätykset, ovat saaneet uuden muodon. Nykyinen valtavirran harrastajaurheilija on kiinnostunut enemmän kilpailusta itsensä kanssa, omien ennätystensä rikkomisesta kuin kanssaurheilijan voittamisesta.
Lisäksi, sekä taide että urheilu ovat siirtyneet lähemmäksi arjen kokemuksia. Taiteessa tämä on näkyvissä sekä taideteoksissa että taiteellisissa prosesseissa: taideteokset eivät välttämättä poikkea arkiesineistä ja taiteellinen työ on etsinyt muotoja, joissa toiminta tapahtuu taiteen ulkopuolisessa maailmassa. Urheilun siirtymä kohti arkea on tapahtunut hieman erilaisessa muodossa: urheilun kentän laajeneminen on tapahtunut kilpaurheilun ulkopuolisella vapaa-ajan liikunnan alueella, jolloin urheilun painopiste on siirtynyt kilpakentiltä lähemmäs arkielämää.
Myös osallistumisen painottaminen erottaa tämän päivän taiteen ja urheilun niiden alkuperäisistä käytännöistä. Tässäkin taiteen ja urheilun muutokset poikkeavat hieman toisistaan. Taiteessa yleisön osallistuminen on useimmiten riippuvaista taiteen ammattilaisen valinnoista. Toisinaan yleisön osallistuminen teokseen on hyvinkin ohjattua ja toisinaan teos muodostaa kokeilulle avoimen pelikentän. Urheilussa osallistuminen tapahtuu pääosin ruohonjuuritason harrasteurheilun kautta, jolloin kukaan osallistujista ei ole ammattilainen. Lisäksi monissa uusissa nuorisokulttuurin liepeillä syntyneissä urheilulajeissa raja ”oikeiden urheilijoiden” ja harrastajien välillä on huomattavasti vähäisempi kuin perinteisessä kilpaurheilussa.
Muutos urheilun ja taiteen käytännöissä on jossain määrin näkyvissä vakiintuneiden käytäntöjen sisällä, mutta suurimmat muutokset tapahtuvat käytäntöjen raja-alueilla: taidetta lähestyvissä luovissa käytännöissä ja vaihtoehtoisissa ruumiillisissa aktiviteeteissa. Nämä raja-alueiden käytännöt lainaavat piirteitä vakiintuneilta taiteen ja urheilun käytännöiltä ja muokkaavat niitä omien päämääriensä käyttöön.
Viimeaikainen kehitys taiteen ja urheilun käytännöissä on johtanut tilanteeseen, jossa yhteydet ja kohtaamisen mahdollisuudet taiteen ja urheilun välillä ovat suuremmat kuin aikaisemmin. Vaikka yhteyksiä voidaan löytää taiteen ja urheilun historiallisesta kehityksestä, viimeaikainen kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa syyt luoda uusia yhteyksiä taiteen ja urheilun välille ovat painavammat kuin aikaisemmin. Nykykulttuuri suosii toisistaan poikkeavien kulttuuristen käytäntöjen sekoittamista ja kannustaa hyödyntämään uusien yhdistelmien avaamia näkökulmia alkuperäisten käytäntöjen kehittämiseen. Aikaisemmin selkeärajaiset taiteen ja urheilun käytännöt ovat nyt jatkuvassa liikkeessä. Kulttuuristen käytäntöjen uusi ja monitulkintainen tilanne epäselviksi muuttuneine rajoineen luo uuden aktiivisen kentän, missä taiteen kaltaiset ja urheilusta johdetut uudet aktiviteetit voivat kehittyä."


Keywords:artsportrelationshipscultural practicesaestheticstaideurheilukulttuuritoimintaestetiikka