Yle KulttuuriCoctail: Liikuttava liikkumattomuus

Paavo Nurmi 1925. Neittamon tai  Heinrich Ifflandin
kuva, jota ei julkaistu T. Kailan Nurmi-kirjassa, on esillä
Kansallismuseon näyttelyssä
Julkinen ja kätketty Suomi.

"Mikä sen hauskempaa kuin reippailu raittiissa ulkoilmassa. Mikä sen riemukkaampaa kuin polkea mutkaista tietä näkymättömiin tai kiivetä tunturin kuvetta huikeaa laskua varroten. Kaikessa rauhassa henkeni ja ruumiini pelaavat samaan maaliin, kunnes joku yrittää ohi.

Siinä hetkessä alan kilpailla, äkkiä olen yhtä tosissani kuin kiekkoäijä kaukalolla. Näin hyvin huippu-urheilun henki on sisäistynyt ruumiiseeni, vaikka en ole käyttänyt kelloa enkä mitannut lenkkejäni sen jälkeen, kun lopetin kilpailemisen.

Eikä nuoremmilla ole helpompaa: "Pumppia, jalkapäivää ja tapaamisia personal trainerin kanssa." Näin nuorten toimituksen jäsen Sofia Kontro aloittaa kolumninsa, joka päättyy toiveeseen:

"Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin ikäluokkani kykenisi, jos se suuntautuisi pakaralihaksen sijasta kehittämään samalla intohimolla ajatteluaan." (SS 10.3.2017)

Hengen palattua ruumiiseen tiivistin kokemukseni kolmeen aforismiin:

Jos alat kilpailla, olet ylikunnossa.

Jos kilpailet itsesi kanssa, et tunne itseäsi, vaan mittaat yli-ihmisen sisuasi.

Jos urheilun tarkoitus on terve elämä, ihminen ei pysy kunnossa kilpailemalla. Sillä kellon kanssa tappelija on niin sisukas yrittäjä, että haluat tappaa toisen elukan.

Väitän siis, että nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä, vaan tuhoaa mahdollisuuden tuntea itsensä ajattelevaksi eläimeksi, ihmiseksi. 

(...jatkuu Yle KulttuuriCoctail 21.6.2017)

Taiteen ja urheilun rajalla suurimmat muutokset

Taiteellisen työn lisäksi Matti Tainio on käyttänyt tutkimuksessaan kestävyysjuoksuharrastustaan apuna urheilukokemusten luonteen jäsentämiseen. Vainion väitöskirja "Parallel worlds : art and sport in contemporary culture" tarkistettiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015.

"Useat toisiinsa kietoutuneet muutokset erottavat nykyisen näkemyksen taiteesta ja urheilusta aikaisemmasta leimallisen modernista käsityksestä. Tämän päivän taiteessa fyysinen taideteos ei ole samalla tavalla merkityksellinen kuin muutama vuosikymmen sitten. Taiteen painopiste on siirtynyt esineiden tuottamisesta taiteellisiin prosesseihin ja niiden tuottamiin kokemuksiin. Myös urheilu on muuttunut: aiemmin kilpailukeskeisen urheilun keskeiset käsitteet, mitattavat saavutukset ja kirjattavat ennätykset, ovat saaneet uuden muodon. Nykyinen valtavirran harrastajaurheilija on kiinnostunut enemmän kilpailusta itsensä kanssa, omien ennätystensä rikkomisesta kuin kanssaurheilijan voittamisesta.

Lisäksi, sekä taide että urheilu ovat siirtyneet lähemmäksi arjen kokemuksia. Taiteessa tämä on näkyvissä sekä taideteoksissa että taiteellisissa prosesseissa: taideteokset eivät välttämättä poikkea arkiesineistä ja taiteellinen työ on etsinyt muotoja, joissa toiminta tapahtuu taiteen ulkopuolisessa maailmassa. Urheilun siirtymä kohti arkea on tapahtunut hieman erilaisessa muodossa: urheilun kentän laajeneminen on tapahtunut kilpaurheilun ulkopuolisella vapaa-ajan liikunnan alueella, jolloin urheilun painopiste on siirtynyt kilpakentiltä lähemmäs arkielämää.

Myös osallistumisen painottaminen erottaa tämän päivän taiteen ja urheilun niiden alkuperäisistä käytännöistä. Tässäkin taiteen ja urheilun muutokset poikkeavat hieman toisistaan. Taiteessa yleisön osallistuminen on useimmiten riippuvaista taiteen ammattilaisen valinnoista. Toisinaan yleisön osallistuminen teokseen on hyvinkin ohjattua ja toisinaan teos muodostaa kokeilulle avoimen pelikentän. Urheilussa osallistuminen tapahtuu pääosin ruohonjuuritason harrasteurheilun kautta, jolloin kukaan osallistujista ei ole ammattilainen. Lisäksi monissa uusissa nuorisokulttuurin liepeillä syntyneissä urheilulajeissa raja ”oikeiden urheilijoiden” ja harrastajien välillä on huomattavasti vähäisempi kuin perinteisessä kilpaurheilussa.

Muutos urheilun ja taiteen käytännöissä on jossain määrin näkyvissä vakiintuneiden käytäntöjen sisällä, mutta suurimmat muutokset tapahtuvat käytäntöjen raja-alueilla: taidetta lähestyvissä luovissa käytännöissä ja vaihtoehtoisissa ruumiillisissa aktiviteeteissa. Nämä raja-alueiden käytännöt lainaavat piirteitä vakiintuneilta taiteen ja urheilun käytännöiltä ja muokkaavat niitä omien päämääriensä käyttöön.

Viimeaikainen kehitys taiteen ja urheilun käytännöissä on johtanut tilanteeseen, jossa yhteydet ja kohtaamisen mahdollisuudet taiteen ja urheilun välillä ovat suuremmat kuin aikaisemmin. Vaikka yhteyksiä voidaan löytää taiteen ja urheilun historiallisesta kehityksestä, viimeaikainen kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa syyt luoda uusia yhteyksiä taiteen ja urheilun välille ovat painavammat kuin aikaisemmin. Nykykulttuuri suosii toisistaan poikkeavien kulttuuristen käytäntöjen sekoittamista ja kannustaa hyödyntämään uusien yhdistelmien avaamia näkökulmia alkuperäisten käytäntöjen kehittämiseen. Aikaisemmin selkeärajaiset taiteen ja urheilun käytännöt ovat nyt jatkuvassa liikkeessä. Kulttuuristen käytäntöjen uusi ja monitulkintainen tilanne epäselviksi muuttuneine rajoineen luo uuden aktiivisen kentän, missä taiteen kaltaiset ja urheilusta johdetut uudet aktiviteetit voivat kehittyä."

Keywords:

art, sport, relationships, cultural practices, aesthetics, taide, urheilu, kulttuuritoiminta, estetiikka

Huippu-urheilu on erotettava valtiosta

ME EMME URHEILE, VAAN HUIPPU-URHEILU KÄYTTÄÄ MEITÄ

(Tiivistelmä kirjailija Jouni Tossavaisen alustuksesta "Liikuttava liikkumattomuus" Woimistelu- ja urheiluseura Riennon 110-vuotisjuhlan osana Kuopion pääkirjastossa 18.3.2017. Julkaisuvapaa)

Hannes ja perässäjuoksijat
Kuopion pääkirjastossa
perjantaina 18.3.2017 klo 13.00.

Kaikenlaisen kilpailun läpäistessä tv-kameran tapaan koko yhteiskunnan sitä ei pitäisi jättää lätkäsällien varaan. Kiekko-teemujen, tv-harkimoiden ja muiden F1-luokan liikkumattomien liikuttujien vastapainoksi studioon voisi joskus istuttaa yhden ruutu-urheilun kyseenalaistajan.

Niin Yleisradion kuin päivälehtien työhön näyttää kuuluvan pääasiassa huippu-urheilun markkinoiminen, vaikka Ylen arvojen mukaan "Yle Urheilun tavoitteena on käsitellä myös arkoja aiheita". Missä ja milloin näin on tehty? Vastauksessaan Ylen etiikasta vastaava päällikkö toteaa, että "Yle Urheilu on määrätietoisesti kehittänyt Ylen arvopohjalle sopivaa monipuolista tarjontaa".

Jos toimituksissa on hyvistä eettisistä arvoista huolimatta vaikea vaihtaa raidetta, niin eivät siihen ole valmiita huippu-urheilulla doupatut seura-aktiivitkaan, vaikka markkinavetoista tulosurheilua puolustavat argumentit yksi kerrallaan ovat menettäneet sisältönsä ja sitä myötä merkityksensä kansan liikuttajina. Me emme urheile, vaan huippu-urheilu käyttää meitä.

Liikunta ei palaa ihmisen palvelukseen, ennen kuin huippu-urheilu erotetaan valtiosta omaksi dopingvapaaksi areenaksi. Kaikki valtion urheiluvarat on keskitettävä kansan liikuttamiseen ja tulosurheilu siirrettävä itse itseään kustantavaksi kilpailuksi maksullisilla kanavilla. Kun huippu-urheilun terveellisyydellä hurskastelu lopetetaan, urheilija saa doupata vapaasti, ja se joka haluaa seurata tätä tuloskilpailua, kustantaa itse urheilunsa.

Mutta huippu-urheiluun keskittyneelle Suomen Olympiakomitealle keskitetään nyt verovaroja ja vastuuta myös lasten, nuorten, aikuisten ja erityisryhmien liikunnasta. Eikä tervettä sielua löydy ruumiista, vaikka myös kulttuuriväki on oppinut vetoamaan taiteen kansanterveyttä edistäviin vaikutuksiin. Kulttuurin sijaan on saatu hyvinvointipalvelut, ja se mikä ei edistä hyvinvointia ei ole enää tarpeellista taidetta.

Kun kunto, nautinto ja virkistys eivät riitä uheiluporukoiden jatkuvan kasvun tarpeisiin, on tuotettu uusin stiiknafuuli: liikkumattomuus. Näin urheilun hyvä kertomus saadaan jatkumaan tällä kertaa. Ruumis on jälleen valtion ilmaus. Valtion tehtävä on pitää ruumis liikuttavan puhtaana ja huolehtia siitä, että kansalainen kehittyy toivottuun suuntaan fyysisesti ja moraalisesti eikä lisäänny alempiarvoisten ruumiiden kanssa. Toisaalta yksittäisen ruumiin ominaisuuksilla ei ole lopulta merkitystä, sillä olipa lihava miten hyvä, ahkera ja rakas pullukka hyvänsä, hän on silti syyllinen sillä perusteella, että on läski. Ja kukapa meistä ei tuntisi itseään hieman liian lihavaksi.

Hanneksen perässä Kuopiossa lauantaina 18.3.