Kaksi elämäkertaa Emil Zatopekistä

Emil Zatopekin väitetään sanoneen: "En ole kyllin lahjakas juoksemaan ja hymyilemään samaan aikaan."

"'I'am not talented enough to run and smile at the same time', he once said. On the track he suffered, and he was loved because he showed it", toteaa kerran puoli maratonia juossut Jon Day kahden uuden Zatopek-elämäkerran arvostelussaan London Reviews of Booksissa. 

Kaksi urheiluromaania ei sijoitu Suomeen

Vielä löytyi yksi ennen näkemätön Hannes
  Rolf Haikkolan muistelmasta Lasse Virénin
Menestyksen portaat, Ajatus 2003, 102.
Kuvassa Haikkola ja Hannes juoksevat
olympiakeräsysviestiä Porissa 1952.

Urheiluromaanin päähenkilönä on yleensä fiktiivinen 1500 metrin juoksija Sakari Koskenpää, kuten Laila Hietamiehellä Elämän huipulla (1974), tai Yrjö Niemelä niin kuin Urho Karhumäen Berliinin taideolympialaisissa kultaa voittaneessa romaanissa Avoveteen.

Ehkä siis ainakin tässä urheilevan päähenkilön valinnan mielessä New Yorkin Lentävä suomalainen, on jonkinlainen poikkeus suomalaisessa urheilukirjallisuudessa. Myös Antero Raevuoren elämäkertaromaani Paavo Nurmi, juoksijain kuningas (1997) poikkeaa tavanomaisesta elämänkerrasta fiktion suuntaan silloin, "kun on ollut kyse historiallisen totuuden kannalta vähemmän merkittävistä tapahtumista" - ja Lentävä suomalainenhan kertoo enimmäkseen juuri niistä.

Suomennetuista nykyromaaneista löytyy kyllä tuore tapaus, jossa päähenkilönä on oikea huippu-urheilija. Ranskalaisen kirjailijan Jean Echenezin romaani Pitkä juoksu (2010) liittyy olympiavoittaja Emil Zátopekin elämäkertaan.

Nimimerkki Eetu Kivelän nyrkkeilyromaanin Ruuvisuoran (1927) jälkeen Lentävä suomalainen on toinen urheiluromaani, jonka tapahtumapaikat ovat Suomen ulkopuolella, Yhdysvalloissa. Kivelänä romaaninsa julkaissut työväenmies ja ­kirjailija Eero Anton Pulli syntyi Viipurissa ja kuoli Kaliforniassa vuonna 1973.

Satavuotias urheiluromaani

Suomen ensimmäinen
urheiluaiheinen
kaunokirjallinen teos.

Elävistä kirjailijoista urheiluaiheisia teoksia ovat kirjoittaneet mm. Jari Ehrnrooth, Laila Hietamies, Anja Kauranen, Veijo Meri,  Marjo Niemi, Miika Nousiainen, Jukka Pakkanen, Kirsi Pehkonen, Jorma Ranivaara, Marja-Leena Tiainen, Maarit Verronen, Mika Wickström, ja jos vaikkapa hevosaiheiset nuortenromaanit lasketaan mukaan lista pitenee entisestään.

Mutta Suomessa elävistä tai eläneistä urheilijoista tuskin kukaan on kirjoittanut urheiluaiheista kaunokirjallista teosta. Toimittaja Antero Raevuoren elämäkertaromaanin Paavo Nurmi, juoksijain kuningas (1997) lisäksi ei ole tullut vastaan tänä vuonna sata vuotta täyttävän urheiluromaanin historiassa, että päähenkilö olisi joku muu kuin fiktiivinen 1500 metrin juoksija Sakari Koskenpää, kuten Laila Hietamiehellä, tai Yrjö Niemelä niin kuin Urho Karhumäen Berliinin taideolympialaisissa kultaa voittaneessa romaanissa Avoveteen. 

Taiteilijaromaanin päähenkilönä oikeasti elänyt ihminen on huomattavasti yleisempi. Viime vuosikymmeninä ovat ilmestyneet niin Paavo Rintalan tulkinta kuvataiteilija Vilho Lammesta, Rosa Liksomin Reitari Reidar Särestöniemestä, Helena Sinervon Runoilijan talossa Eeva-Liisa Mannerista kuin romaani Vihtapaavo rautalampilaisesta talonpoikaisrunoilija Paavo Korhosesta.

Ehkä siis ainakin tässä urheilevan päähenkilön valinnan mielessä New Yorkin Lentävä suomalainen on jonkinlainen harvinaisuus suomalaisessa urheilukirjallisuudessa. Maailmankirjallisuudesta löytyy kyllä vastaava varsin tuore tapaus: ranskalaisen kirjailijan Jean Echenezin romaani Pitkä juoksu (Tammi 2010) sivuaa olympiavoittaja Emil Zátopekin elämäkertaa niin, että se lasketaan urheiluun ja juoksuun liittyviin elämäkerrallisiin teoksiin.