"Alma voisit sä vähän relaa"

Mikko Mattila lähetti meiliä ja kiitti "oivallisesta Hannes New York -kirjasta", joka oli tuonut uusia ulottuvuuksia Kolehmaisen tarinaan ja "pakotti myötäelämään miehen ristipaineita". 

"Kirja osaltaan innoitti myös Hunajavasaroita tarttumaan aiheeseen ja niin syntyi biisi ja video: Alma Johnson." 

Mattilan ja Hunajavasaroiden biisi on saanut nimensä Hanneksen vaimon mukaan, ja kertosäe kuuluu: "Alma voisit sä vähän relaa". 

Alma Johnson löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=tnyDsc5uubs

Radiodraamaa Hannes Kolehmaisesta

Radioteatteri liikkeellä: 10 kaupunkia 10 uutta kuunnelmaa!

Kymmenen kaupungin kiertue alkaa Kajaanista maanantaina 18.4.2016.

Radiokuunnelma on yhtä vanha kuin koko Yleisradio. Ensimmäinen draamalähetys kuultiin vain viisi päivää sen jälkeen kun Yleisradio oli aloittanut lähetyksensä syyskuussa 1926. Juhlan kunniaksi Radioteatteri lähtee kiertueelle ja tekee kuunnelmia eri puolilla Suomea eri teattereiden ja taiteilijoiden kanssa kevään ja kesän aikana. 

Kiertueen kuunnelmista tuotetaan radiodraaman 90-vuotisjuhlasarja. Se esitetään Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa syksyllä 2016. Hankkeessa ovat mukana Jyväskylän, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan kaupunginteatterit sekä Tampereelta Teatteri Siperia.

Radiodraamaa Saimaan maisemista ja Hannes Kolehmaisesta

Suomalaiset saavat syksyllä kuultavakseen useita ennen kuulemattomia käsikirjoittajia, ohjaajia ja näyttelijöitä eri paikkakunnilta. Osalle kuunnelma on aivan uusi taiteenlaji, mutta mukana on myös kokeneita tekijöitä kuten teatterinjohtaja ja ohjaaja Kari Väänänen Rovaniemellä ja kirjailija Pirjo Hassinen Jyväskylässä.

Kuunnelmasarjan aiheista on moneksi: Kuopiossa tehdään radiodraamaa kaupungin omasta viisinkertaisesta olympiajuoksijasta Hannes Kolehmaisesta. Lappeenrannassa taas sukelletaan paikallisiin Saimaan maisemiin. Monessa kaupungissa kuunnelman ohjaa paikallisen teatterin johtaja.

Radioteatteri liikkeellä -juhlakuunnelmasarja esitetään 18.9 . -  20.11.2016. Lähetykset Yle Radio 1:ssä sunnuntaisin klo 15.00 ja uusintana maanantaisin klo 19.03. Yle Areenassa kuunnelmat ovat saatavilla 30 vuorokauden ajan ensi-esityksestä lukien.

Kiertupaikkakunnat ja -päivät:

Kajaani 18.- 21.4.2016
Lappeenranta 21.- 27.4.2016
Tampere 6. - 13.5.2016
Lahti 30.5. - 3.6.2016
Jyväskylä 30.5.- 3.6.2016
Kuopio 6. - 10.6.2016
Rovaniemi 6. - 10.6.2016
Vaasa 6. - 10.6.2016
Turku 13. - 17.6.2016
Oulu (ajankohta varmistuu myöhemmin)

“Suomessa tehdään teatteria kunnianhimoisesti kautta maan ja Yle voi tuoda maakuntien luovaa työtä laajasti kuultavaksi. Uusi draama ja rohkeat kokeilut sopivat mainiosti Radioteatterille, joka on hyvin elinvoimainen ysikymppinen. Ylen tehtävä on paitsi tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria ja taidetta, myös tuoda kulttuuria niiden ulottuville, joilla ei ole mahdollisuutta itse käydä kulttuuritapahtumissa”, sanoo Yle Draaman päällikkö Jarmo Lampela.

“Teatterit ovat lähteneet tähän yhteistyöhön innolla mukaan. Kutsumme myös Ylelle kuunnelmatoiveita esittäneitä radiodraaman ystäviä tutustumaan kuunnelmantekoon. Äänitysten yhteydessä jokaisessa kaupungissa järjestetään Radioteatterin isännöimä Kuunnelmakahvit-tilaisuus. Vieraat pääsevät seuraamaan uuden kuunnelman syntyä käytännössä”, kertoo Radioteatteri liikkeellä -kiertueen tuottaja Matti Kajander.

Ympäristöteos: Haamujen aika

Savon Sanomat 10.1.2016, 1.

"Maanantaina 11.1. tulee päivälleen 50 vuotta siitä, kun sydänkohtaus vei suorilta jaloilta Juho Pietari ”Hannes” Kolehmaisen. Auringon painuessa Haapaniemen voimalan piipun taakse Väinölänniemelle saapuu kolme haamua. Haamut ovat kuopiolaiselle taideyleisölle varsin tuttua laatua.

Jouni Tossavainen on puhunut Kolehmaisesta monen monta kertaa. Vuosi sitten hänen romaaninsa New Yorkin Lentävä suomalainen voitti Savonia-palkinnon. Jere Ruotsalainenmuistetaan niin ikään monesta kuvaan, valoon ja ääneen liittyvästä teoksesta.

Kolmas mies, Erkki Soininen, on varsinainen syy, miksi patsaalla palellaan. Haamut patsaan äärellä-ympäristöteos päättää Soinisen vuonna 2012 käynnistyneen Kolehmais-aiheisen trilogian.

– Jounilla on tämä kirjallisuuspuoli, Jerellä liikkuva kuva. Ajattelin, että tällä kertaa voisin olla koko teoksen ajan stillinä, kunnioittaa hetkeä, Soininen suunnittelee.

Soininen myöntää, ettei sekään ole tällä säällä helppoa.

– Lohdullista, että teos kestää alle 15 minuuttia, Tukholman 5 000 metrin kultamitalijuoksun ajan.

Teostrilogia sai alkunsa kesällä 2012..."

(jatkuu Savon Sanomat 10.1.2016, 14)

5000 m Hanneksen patsaalla 11.1.2016 klo 15.03

Savon Sanomat 30.12.2015, 13.

Kaksi kävelyn filosofiaa

"Käveleminen ei ole urheilua.

Historiallisen lämmintä joulua kohti kävellään vetten päällä.

Urheilu on tekniikkaa ja sääntöjä, pisteitä ja kilpailuja, ja vaatii mel- koisesti harjoitusta... Mutta se on myös aineellisia asioita, kuten urheilulehtiä, näytöksiä, kokonainen markkina-alue. Siinä on kyse suorituksista. Urheilu antaa aiheen valtaville mediajuhlille, joissa kuluttajaa pommitetaan merkeillä ja mielikuvilla. Raha valtaa sen tyhjentääkseen sielut, lääketiede rakentaakseen keinotekoisia kehoja.

Käveleminen ei ole urheilua. Jalan paneminen toisen eteen on lastenleikkiä. Kohtaamisessa ei vaihdeta tuloksia eikä numeroita... Parempaa kuin käveleminen ei ole keksitykään, jos haluaa mennä hiljempaa."

(Frédéric Gros: Kävelemisen filosofia, suom. Aki Räsänen, Basam Books 2015, 9-10)

"Kävellessä koko ruumiin piti olla jännityksestä vapaata liikettä. Vaikka Hannes vaihtoi kättä, silti eväslaatikko veti olkapäätä vinoon, kevyt kasvisruoka kasvoi työkalupakkia raskaammaksi.

Hartioiden jäykistymisen jälkeen nilkkojen joustaviksi tarkoitetut ponnahdukset laahasivat ennen kuin Hudson River pilkahteli lehtiä odottavien puiden välistä. Juoksijan kävelyharjoituksissa ruumiin painopisteen olisi siirryttävä eteenpäin niin kuin munaa kuljettaisi lusikassa. Siinä olisi sopiva vertaus Treenauskirjaan, mikäli sen muistaisi lautan penkillä. Eilisistä mummon munien kuorista olisi voinut jättää palasen merkiksi muistikirjaan. Tänään Hanneksen muna meni rikki neljännen mailin aluksi, kuusi jäljellä tästäkin kävelytreenistä jossa eritoten keuhkoille haettiin kilpailuainesta, kuten Viljami oli käännellyt Shrubbin punakantisesta.

Alle seitsemän minuutin vauhdilla kävelystä tuli höyrypäistä, kahdeksan yli menevä vauhti ei maksanut vaivaa. Sitäkään ei moni tiennyt että kävellessä hengitys sai kulkea nenän kautta, eikä katkonaisesti tuhisten vaan tasaisesti kuin höyryjuna. Jonkun juoksupyräyksen aikana saattoi alamäessä suunsa avata ja näpätä nappiin huohotuksen tasaannuttua.

Ritolan Villen mielestä sakilla kävellessä mieheltä häviää keskittyminen, ja samaa epäili Paavo Nurmi Berliinissä. Bulevardia saaren päästä toiseen jyystäessään Hannes olisi maksanut sen hinnan, jos vaan olisi päässyt kiertämään puistoa kavereidensa kanssa."

(New Yorkin Lentävä suomalainen, 143) 

Hanneksen pakkomielteet eivät ole vain fiktiota

Hanneksen toistamispakot syömisen, harjoittelun ja varsinkin ennen kilpailua eivät vaikuta vain fiktiolta Lentävässä suomalaisessa, jos niitä vertaa estejuoksija Sandra Erikssonin todellisiin pakkomielteisiin, joita hän on kuvannut Ruotsin Runners Worldin blogissaan.

"Se, että kurkistan ulko-oven ovisilmästä joka ilta ennen kuin menen nukkumaan, ei ehkä ole niin omituista. Mutta se ei oikein riitä. Minun täytyy katsoa reiästä viidestä eri kulmasta."

"Minun täytyy myös laskea, kuinka monessa ikkunassa on valo vastapäisessä talossa. Siksi minun pitää katsoa taloa kahdesta eri ikkunasta. Ja minun pitää nähdä koko talo kummastakin ikkunasta."

"Sitten on tuhansia muitakin asioita. Esimerkiksi minun pitää koskea mahdollisimman moneen pintaan, kun istun tietokoneelle, kuten tuoliin, pöytään, tietokoneeseen, näppäimistöön, näyttöön, paitaani, ihooni, hiuksiini jne. Sellaisia juttuja."

Karo Hämäläisen kuvaus Paavo Nurmesta romaanissa Yksin taas tulee mieleen tästä Erikssonin mielteestä:

"Kaikista eniten pelkään tehdä virheitä. Mikään ei pelota minua niin paljon kuin tehdä jotain väärin, kun joku toinen näkee tai kuulee. Rakastan uusien asioiden opettelua, mutta vihaan tehdä niitä ensi kertaa. On melkoinen projekti saada minua tekemään uusia asioita harjoituksissa."

Suom. Ilta-Sanomat 17.11.2015.

Hanneksen ja Gertrude Steinin suudelma

Erkki Soinisen toisen Kolehmais-teoksen laatikko numero 58 ja sininen Ghea-muovikassi.

Kuvataitelija Erkki Soininen herätti eloon Hannes Kolehmaisen urheilukaupan teoksellaan "Suurjuoksija Hannes Kolehmainen liikemiehenä 1924-53". Teos eli Helsinki City Marathonia edeltävällä viikolla 10.-15.8.2015 Helsingin keskustassa.

Vas. Toivo Kaila, oik. Gertrude Stein.

Kolehmaisen urheiluliike toimi osoitteissa Mikonkatu 15 B sekä Kaisaniemenkatu 3 ja 4. Soinisen teos koostui rullakosta sekä 58:sta kenkälaatikosta, joita taiteilija liikutti kolmen urheiluliikkeen osoitteen välillä.

Numeroidut laatikot ovat taiteilijan ja hänen poikansa urheilukenkälaatikoita, joihin Soininen yhdisti Gertrude Steinin Esineitä-tekstiä (osa Herkät nuput -teosta, 1914) ja Toivo Kailan kirjoittamaa Kolehmaisen ensimmäistä elämäkertaa (1926).

Esimerkiksi teoslaatikossa numero 58 Kailan elämäkerran ensilehti koskettaa Steinin tekstiä "This is this dress, aider" sekä suomeksi että englanniksi silloin, kun laatikko on suljettuna. Kosketus taikka paperisuudelma pimeässä muistuttaa kohtaamisen mahdollisuudesta silloin, kun Stein kirjailijana ja Kolehmainen olympiakisojen maratoonarina elivät kesää 1924 Pariisissa.

Gertude Stein: Tender Buttons, 1914.
Suom. Marjo Kylmänen.

Liikemiehenä Kolehmainen tunnettiin reiluudestaan. Savolaisena hänellä oli vara antaa urheiluvälineitä ilmaiseksi hyvinä pitämilleen urheilijoille, ja samalla tavalla Soininen on lahjoittanut teoslaatikoitaan niin tuntemattomille kuin tuntemilleen vastaantulijoille tässä elämässä.

Ensimmäinen Soinisen Kolehmaiseen liittyvä teos oli Hannes Kolehmaisen Voitto -tapahtuma, jossa Tukholman olympialaisten 5000 metrin voitto juostiin uusiksi kultamitalin 100-vuotispäivän kunniaksi Eläintarhan kentällä Helsingissä vuonna 2012.

"Kolehmainen liikemiehenä" -teoksen jälkeen Soinisen kolmas Kolehmaiseen liittyvä työ nähdään Kuopion Väinölänniemen patsaalla 11.1.2016, kun suurjuoksijan kuolemasta on kulunut 50 vuotta.