Neljän tähden hymy | Aamulehti

Joulumyyntiä jonkun verran ja jokunen hetki Kuopion torin alapuolella Rosebudin tiskillä 20.12.2014.

Aamulehti 14.12.2014.

Tuorein arvio New Yorkin Lentävästä suomalaisesta on julkaistu Aamulehdessä. Jorma Pokkisen kritiikki ilmestyi 14.12.204.

Aiemmin tehdyt arvostelut ja haastattelut löytyvät täältä.

Vallan hyvä iskurityöläinen: Hannes Kolehmainen

Hyvää joulua! Moskova 9.9.2008.

Urheilu kuten muutkin yritykset, armeija, joulu, koulu, sairaala ja yliopisto lataavat vallan ihmisen kehoon kehdosta ruumiiseen, ja ruumiskin asemoidaan arkussaan terveen järjen mukaiseen järjestykseen hautausmaalla. Ja kun järki voittaa, totuus on jotain muuta.

Juoksijana Hannes Kolehmainen oli tämän vallan hyvän lataamon iskurityöläinen. Yhdessä veljensä Viljamin kanssa hän tuotti kapitalistiseen talouteen tietoa kehosta samalla tavalla kuin sotilas- ja koulukuri, jota toteutettiin tehokkaimmin valtiovaltaa vastustaneiden vallankumouksellisten Neuvostoliitossa, proletariaatin diktatuurissa. Karl Marxia häpäisseistä ruumiin kolotuksista irti hierominen kestää näköjään sukupolven jos toisenkin, olipa Venäjällä käytössä öljyä eli linimenttiä.

Vanhemmiten niin Hanneksesta, Viljamista kuin Tatusta tuli lihavia, vallan yhtä paksuja ja leveitä kuin nykyhetkestä, josta ei saa kiinni.

Taatusti ei voi sanoa, pitäisikö olla liikkumaton vai liikkua, että mainostaja ei huomaisi heikkoa kohtaani, läskiäni, juoppouttani tai tupakointiani, joiden kimppuun valtiovallan jokapäivä siunaama yksityisyrittäjä pureutuu kaikilla kanavilla somen vahvistaessa lauman yksimielisyyttä. Napit on pantu korviin, nappulat paikalleen ja lääketieteen nimissä luetteloidaan mahdollisimman suuri sairaiden joukko.

”Kehon hallinta ja tietoisuus omasta kehosta on voitu saavuttaa vain sen vaikutuksesta, että valta on lautautunut kehoon: voimistelu, harjoitukset, lihasten kehittäminen, alastomuus, kauniin kehon ylistäminen... kaikki tämä tapahtuu viivalla, joka johtaa haluun saada oma keho sitkeällä, itsepäisellä ja pikkutarkalla työllä, jota valta on suunnannut lasten kehoihin, sotilaiden kehoihin ja terveisiin kehoihin.

Mutta heti kun valta tuottaa tämän vaikutuksen, joka on samansuuntainen kuin sen valloitukset, esiin tulee väistämättä oman kehon vaatiminen valtaa vastaan, terveys asettuu taloutta vastaan, nautinto asettuu seksuaalisuuden, avioliiton ja sivellisyyden moraalisia normeja vastaan. Ja yhtäkkiä siitä, minkä ansiosta valta oli voimakasta, tulee sitä, minkä vuoksi sen kimppuun hyökätään... Valta on edennyt kehoon, sitten se huomaa joutuvansa alttiiksi tuossa samassa kehossa... ja taistelu jatkuu.

(Michael Foucault: Parhaat, suom. Tapani Kilpeläinen, niin & näin 2014, 145)

Ensimmäinen mainos ja urheiluessee Parnassossa

Likeltä ensimmäinen mainos kirjoistani ikinä, jos Voima-
lehteä ei lasketa mukaan: Parnasso 6-7/204, 2.

Ensimmäinen mainos New Yorkin Lentävästä suomalaisesta julkaistiin Parnassossa 6-7/2014 sivulla 2. Se on myös kautta aikain ensimmäinen jeppis, jonka kustantajani on julkaissut muualla kuin kirjakatalogeissaan, muinoin ilmestyneessä Liken uutisissa ja osin omistamassaan Voima-lehdessä.

Hannu Paloviita leikkasi
ensikappaleen ensimmäisestä
romaanistani Koirastähti
vuonna 1996.

Samassa Parnassossa on julkaistu sivuilla 48-53 esseeni "Tuntematon urheilukirjailija. Sata vuotta suomalaista kaunokirjallista urheilua" otsikolla "Urheilukirjailijoiden jäljillä. Urheilufiktiota on julkaistu Suomessa sata vuotta".

Nykyinen kustantajani Like, joka on julkaissut 17 teostani, aloitti pienkustantamona. Vuonna 1993 ensimmäinen Like-kirjani, runokokoelma Hakamono tehtiin alusta loppuun asti omin käsin. Timo Ernamo kustannustoimitti ja Hannu Paloviita johti firmaa, mutta osasi myös leikata ensimmäisen tekijänkappaleen ensimmäisestä romaanistani Koirastähti (1996).

Keskisuurena kustantamona Like myytiin Otavalle, Ernamo lähti WSOY:n omistamaan Johnny Knigaan ja Paloviita perusti vaimonsa Iia Simeksen kanssa Rosebudin. Nyt Knigan palkkalistoilla on kaksi työntekijää, Likellä 17 ja Rosebudilla on kirjakauppa Kuopion kauppahallissakin.

Rosebudin kauppa Kuopiossa tuottaa voittoa yhtä vähän Paloviidalle kuin minun kirjojeni myynnilläni on merkitystä Otavalle. En kuvittele, että mainostamalla tilanteeni olisi ollut erilainen tai voisi muuttua kirjailijana tämän paremmaksi.

Vasta kun tavara alkaa liikkua kassan kautta lukijan kassiin, mainoksella saatetaan kiihdyttää myyntiä entisestään. Tähän päivään mennessä ei ole tarvinnut kiihdyttää.

Kirjailijan elämisen ehdoista viimeisten aikojen parhaita kuvauksia löytyy pari viikkoa sitten Suomen Kirjailijaliiton johtokuntaan valitun JP Koskisen blogista Savurenkaita. Koskisen "Marraskuun raportin" mukaan:

"Tässä kokonaistilanne tällä hetkellä:

NETTOTULOT/kk                               TAVOITE
Elokuu: 54€                        (-946€,      54/1000)
Syyskuu: 673€                   (-1273€,   727/2000)
Lokakuu: 101€                   (-2172€,   828/3000)
Marraskuu: 1948€            (-1224€,  2776/4000)

Kirittävää siis jää yhä mutta suunta on viimeinkin oikea. En nyt ehkä uskalla heittää hattua ilmaan, sillä loppujen noin 9000 euron raapiminen kasaan on vielä työn ja tuskan takana. Paljon ratkeaa keväällä, kun tämän vuoden kirjamyynnit tilitetään. Pitää toivoa parasta ja pelätä pahinta."

Ennen kuin Lentävän suomalaisen myynti tilitetään, Parnasson esseepalkka tulee tarpeeseen; apurahoitus loppui syyskuussa eikä ensi vuoden tuloista ole tiedossa muuta kuin tavoitteet: vuonna 2015 voin ehkä nauttia 22. teokseni kanssa 30-vuotistaitelijajuhlaa.