|
Kansi: Perttu Lämsä. |
New
Yorkin Lentävän suomalaisen valmistuminen vei yli 40, 29, 12
tai kolme vuotta. Jos romaaniin on tarvittu kaikki itse koettu juokseminen,
niin treenit alkoivat 1970-luvun alussa Tervon Saarismäessä, ja lenkkeilyni on
jatkunut enemmän tai vähemmän säännöllisenä tähän päivään asti.
Ensimmäisen
lenkin juoksin sinisillä tennareilla. Tienvarteen mutkitteli kärrytietä
kuusisataa metriä. Se meni hyvin. Maantiellä kivet pistelivät pohjien läpi. Se
kuuluu asiaan, ajattelin, käännyin rantapolun kohdalla takaisin ja
maitolaiturilta kotiin. ("Tossutesti", Kylmä maraton, 23)
Jos taas alkupiste laitetaan
ensimmäiseen Kolehmais-mainintaan tuotannossani, niin se löytyy pääasiassa
Tampereella kirjoitetun Juoksijan
Testamentin (1985) runosta "Juoksija":
(lukee
harjoituspäiväkirjaa) // Hannes, Tatu ja Wilhelm Kolehmainen / aloittivat
harjoituksensa valmentautumisjakson: // Pitkälahteen ja takaisin, Tatu painelee
parhaiten..." (74)
Mikäli katsotaan, että romaani jatkaa
siitä mihin urheilukirja Kylmän maratonin
(2002) näytelmän muotoon kirjoitettu nimikkoteksti, joka kertoo Kolehmaisen
veljesten ja Saastamoisen hevosen maratonista, päättyy, niin materiaalia on
tullut kerätyksi 12 vuotta.
Varsinaista kirjoitustyötä kiihdytti
kolmisen vuotta sitten Kuopion museon näyttely, jossa olivat esillä Hanneksen
mitalit ja vuosien 1912‒1913 harjoituspäiväkirja. Kuopiossa heinä-elokuun
vaihteessa 2014 järjestettävien Kalevan kisojen ansiosta sama näyttely on
esillä tänä kesänä.
Kustantaja Liken lisäksi romaanin
ensimmäisen versioon tutustuivat ja osuvaa palautetta antoivat Kolehmaisesta
väitöskirjan Jyväskylän yliopistoon tehnyt tutkija Ossi Viita ja toinen tohtori, tietokirjailija Erkki Vettenniemi, joka parhaillaan kirjoittaa Suomen kestävyysjuoksun historiaa.
|
Käsikirjoituksen kolme viimeistä versiota.
Huomenna katselen jälleen Pushkinin
pään yli Lönnrotinkadulle. |
Oikovedoksen korjausteni ja
lisäkorjausteni ja kustannustoimittaja Jaakko
Launimaan vielä parempien korjausten jälkeen kirja lähti painoon 27.5.2014.
Jaakon kanssa pääsin töihin, kun pitkäaikainen kustannustoimittajani Stella Vuoma jäi vuorotteluvapaalle
Likestä. Kannen tekijäksi ja taittajaksi onnistuin saamaan Otavasta Perttu Lämsän, jonka Koulu-romaanin ulkoasu kuului vuoden
kauneimmaksi valittuihin teoksiin vuonna 2009.
Tämän työn päärahoittajia kolmen viimeisen vuoden aikana ovat olleet Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto, Pohjois-Savon taidetoimikunta, Otavan Kirjasäätiö ja kirjastoapurahat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti