|
Vas. Karo Hämäläinen, Mika Wickström, Ossi Viita ja Ari Paunonen Urheilumuseon väistötiloissa Kalasatamassa maanantaina 24.10.2016. |
Vihdoin
pääsin kättelemään tutkija Ossi Viitaa
ja kiittämään sekä Hymyilevästä Hanneksesta
(2003) että käsikirjoituksen luvuista muutenkin kuin sähköpostissa. Ilman Viidan väitöskirjaansa
keräämää Kolehmais-tietoa ei olisi romaania Lentävä
suomalainen (2014).
Kiitos
Viidan kutsun pääsin osallistumaan myös Urheilukirjaston ensimmäiseen
lukupiiriin, joka istuttiin Urheilumuseon väistötiloissa Vanhalla talvitiellä.
Sotakirjaston tiloista, entisestä makkaratehtaasta, museo palaa Olympiastadionille
vasta kolme vuoden evakon jälkeen.
Jos Viitaa
voi pitää Lentävän suomalaisen "työparina",
niin ilman urheilutoimittaja Matti
Hannuksen taustatöitä ei olisi ilmestynyt ilmeisesti Suomen ensimmäistä
oikeaan huippu-urheilijaan liittyvää elämäkertaromaania Paavo Nurmi, juoksijain kuningas (1997), jossa fiktion
suuntaan mennään silloin, "kun on ollut kyse historiallisen totuuden
kannalta vähemmän merkittävistä tapahtumista".
Hannuksen
osuus selvisi minulle vasta lukupiirissä, jossa oli mukana kirjan kirjoittaja,
urheilutoimittaja Antero Raevuori.
Uutinen Hannuksen "työparin" rooli oli aikoinaan myös Juoksija-lehden perustajalle Tapio Pekoselle, jonka toimituksessa
Hannus oli töissä. Osittain tämä oman toimituksen pettäminen selittää Pekosen
useamman sivun kitkerää kritiikkiä Juoksijain
kuninkaasta.
Tätä taustaa
valotti Juoksijan pitkäaikainen
päätoimittaja ja toimittaja Ari Paunonen,
jonka mukaan Pekonen oli peräti mustasukkainen Nurmesta. Turussa syntyneenä hän
piti Nurmea itselleen pyhän alueena, jonne Raevuorella ei olisi ollut asiaa, ehkä
ei edes luvan perästä.
"Työparin"
töistä Ossi Viita kieltäytyi työttömänä tutkijana Ville Ritolan elämäkerran Suden hetkien (1997) kohdalla.
Keräämästään aineistosta hän haluaa itse kirjoittaa kirjansa eikä esimerkiksi
kirjailija Antti Tuuri, kuten
esitettiin Ritolan kohdalla.
Mutta
samanlaista mustasukkaisuutta kuin Pekolalla Nurmen takia Viidalla ei ole
vaikkapa Kolehmaisen suhteen. Viidan mielestä urheiluromaani täydentää
tutkimusta ja voi jopa päästä lähemmäs todellisuutta kuin tutkija tai
tietokirjailija.
Jos Raevuori
ei ole Karo Hämäläisen romaanin Yksin (2015) "työpari", niin
ainakin Hämäläinen kiinnostui Nurmesta pidettyään esitelmän yläasteella Juoksijain kuninkaan pohjalta.
"Syyllinen on paikalla", kuten Hämäläinen sanoi Vuoden urheilukirja
-raadin ympärille kootussa lukupiirissä.
Ehkä enemmän
kuin Nurmen yksinäisyydestä Yksin kertoo
Hämäläisen yksinäisyydestä. Yksinäisyytensä hauskana ja sosiaalisena veikkona
pidetty Hämäläinen kertoi huomanneensa katsoessaan jääkiekon MM-loppuottelua
yksin. Sen voittanee Suomessa vain jouluaattoillan viettäminen yksin.
Romaanin
rakennetta Hämäläinen suunnitteli elokuvan Amadeus
(1984) Mozart-Salieri-ristiriidan pohjalta. Monologiksi käsikirjoitus kääntyi, kun
Nurmen ja Ritolan riidat eivät menneet ristiin yhtä hyvin kuin elokuvassa.
Vanhan miehen ääni löytyi Nurmen 70-vuotishaastattelun kohdasta, jossa sankari
murtuu henkosen verran kieltäessään rahajuoksunsa omaisuutensa lähteeksi.
Paunosen lisäksi varsin miehiseen porukaan oli kutsuttu ainakin ME-juoksija Pentti
Karvonen, 85, Hannu Teider, Seppo Martiskainen ja Erkki Alaja. Kun ei me nuoret, niin Volmari Iso-Hollon raittiudesta
esimerkkiä ottanut ja mahahaavaleikkauksen takia itseään
"puolivatsaisten" maailman parhaana juoksijana pitänyt Karvonen
kertoi, kuinka dopingista päästään eroon seuraavissa olympialaisissa. Kirjeitse
konstit on lähetetty myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtajalle Sebastian Coelle.
Urheilumuseon blogi Tuuletuksia löytyy täältä.