maanantai 5. toukokuuta 2014

Hanneksen onnenkäpälä Väinölänniemellä

Kuvanveistäjä Heikki Konttisen
Hannes-patsas saatiin Kuopion
Väinölänniemelle olympiavuonna 1952.
Olympiavoittaja Hannes Kolehmainen on näyttänyt kantapäätään synnyinkaupunkinsa Kuopion patsaana vuodesta 1952. Väinölänniemellä kantapää vihertää nyt niin kuin New Yorkin Vapaudenpatsas.

Alunperin vuoden 1886 Vapaudenpatsas oli kuparinruskea, mutta vuoteen 1920 menessä se vihertyi lopullisesti. Toisten tietojen mukaan jo vuonna 1906, mutta New-York Historical Societyssa ollaan samaa mieltä kuin romaanissa New Yorkin Lentävä suomalainen (Like 2014).

Silloin kun kilpailin Väinölänniemellä, kävin ennen kisaa läppäämässä Hanneksen jalkapohjaa kuin onnenkäpälää. Vieläkin niemeä kiertäessäni kokeilen joskus samaa konstia. 

Runoilija Emma Lazaruksen "The New Colossus" syntyi vuonna 1883. Vapaudenpatsaasta sonetti on ollut luettavissa vuodesta1903 lähtien.

The New Colossus 


Not like the brazen giant of Greek fame,
With conquering limbs astride from land to land;
Here at our sea-washed, sunset gates shall stand
A mighty woman with a torch, whose flame
Is the imprisoned lightning, and her name
Mother of Exiles. From her beacon-hand
Glows world-wide welcome; her mild eyes command
The air-bridged harbor that twin cities frame.
"Keep ancient lands, your storied pomp!" cries she
With silent lips. "Give me your tired, your poor,
Your huddled masses yearning to breathe free,
The wretched refuse of your teeming shore.
Send these, the homeless, tempest-tost to me,
I lift my lamp beside the golden door! 

Kolehmaisen patsaalle en ole kirjoittanut runoa, mutta Konttisen veistämää patsaan suuntaan silmitin Savon Sanomien kesätoimittajana 1986 laatiessani ensiversiota Hevoskompin (1988) runoon "Mustien valojen ilta".

Mustien valojen ilta. / Minä tiedän, kun kävelen / Väinölänniemen uimarannalle, Don Juan / vannoo aina. / Haluan olla erilainen. En osta jugurttia. / Etsin puuta / puuta millaista hyvänsä / jonka juurella / saa istua, rauhassa / varjossa. / Kun löydän / kuusiakin näköetäisyydellä / alan katsella tyttöä. Mitä sensuroimista siinä on / että tytöt, kaikki kauniit on pukeutuneet / riisuutumista silmälläpitäen? / Saan istua / yksin / - - / lentokone / lentää alitseni / pörinänsä nokassa. Syksy. / ei ole vielä tullut. Ilta on. Miten / kaikki kävelevät näin pienen nurmen yli toistensa ohi...
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti